Lopen Vasemmistoliiton perustajajäsen, kokenut valtuutettu ja kunnanhallituksessa toiminut Vilho Tuomi täytti 80 vuotta loppiaisena. Vilho Tuomi oli vasemmiston aktiivi jo SKDL:n aikana ja osallistui kuntapolitiikkaan myös lautakuntatyössä ja osastonsa puheenjohtajana.
Onnittelemme Villeä upeasta poliitikon urasta ja toivotamme lisää aktiivisia vuosia!
Tervetuloa viettämään työväen juhlaa! Vappuaamuna kunnioitamme aatteensa puolesta henkensä antaneita. Iltapäiväjuhlassa kuulemme keväisiä säveliä, työväen musiikkia ja runoa, nautimme tanssiesityksistä ja saamme poliitiikan terveiset. Kahvia ja simaa tarjolla!
Lopen Vasemmistoliiton teltta Perunankukkapäivän markkinoilla 1.7.2017 klo 9 -14.
Kahvia ja pullaa. Arpoja ja kirppis.
HUOM! Tällä kertaa tarjolla mittava määrä perennantaimia edulliseen hintaan. (15 eri lajiketta, mm. arovuokko, kissankäpälä, akankaal, oranssikeltano ja paljon muuta)
Tule moikkaamaan ja tekemään löytöjä!
Kari Suomalainen kysyy Aamupostissa (18.2.21) Kuka nyt hallituspuolueita äänestäisi. Kirjoituksessaan hän myös esittää väitteen, että kuntavaaleissa äänestämällä oppositiopuolueita äänestäjä äänestäisi hallituspolitiikkaa vastaan. Uskallan olla tästä väittämästä toista mieltä.
Valtuusto on kaupungin tai kunnan asukkaiden itsensä valitsema toimielin, ja se käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuustolla on monia eri tehtäviä kuten kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä perusteista, kaavoituksesta, palveluverkosta, kouluruokailusta, investoinneista tai omaisuuden myynnistä päättäminen. Nämä tehtävät löytyvät selkeästi listattuna esimerkiksi Kuntaliiton sivuilta.
Suomen hallitus taas puolestaan valmistelee lakiesityksiä eduskunnalle hallitusohjelmansa mukaisesti. Tätä hallituskautta on leimannut voimallisesti Covid-19 pandemia ja sen hoitamiseen liittyvä päätöksenteko. Pandemian ohella olemme vieneet eteenpäin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia sekä tehneet useita ihmisten hyvinvointia parantavia lakimuutoksia.
Koronapandemia yllätti lähes koko maailman, niin myös Suomen. Sosiaali- ja terveysministerinä vastaan sosiaali- ja terveyssektorin valmiusasioiden koordinoinnista. Olimme varautuneet pandemiasuunnitelman mukaisesti, seurasimme tautitilannetta alusta saakka tiiviisti ja nostimme valmiutta saamamme tiedon perusteella. Uutta koronavirusta koskevan tiedon vähäisyys ja taudin leviämisen nopeus vaikeuttivat kuitenkin varautumista ja siirtyminen kriisijohtamiseen varautumisen sijaan tapahtui hyvin nopeasti. Koko valtionhallinnon tasolla mm. valmiuslain ja rajoitustoimien käyttöönotto oli haastava tehtävä, koska lakia ei sellaisenaan oltu aiemmin sovellettu.
Vaikka kriisijohtaminen on toki huomioitu valmiussuunnittelussa, on jokainen kriisi omanlaisensa ja hallitus päätyi johtamaan tilannetta melko tuoreeltaan kautensa alussa. Koronaepidemiassa oli myös aiemmista epidemioista poikkeavia piirteitä, kuten suojavarusteiden huikea kulutus myös oireettomien hoidossa. Suojavarusteiden hankkimiseksi ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi oli tehtävä tiivistä yhteistyötä eri ministeriöiden ja asiantuntijoiden kanssa, ja vastuu kannettiin yhdessä. Kriisin aikana on muodostettu uudenlaisia tiedonkulun ja seurannan välineitä, joista on meille merkittävää hyötyä myös tulevaisuudessa. Olemme kriisin keskellä saaneet säädettyä valmiussuunnittelua koskevaa uutta lainsäädäntöä, joka parantaa varautumistamme myös tulevaisuudessa.
Hallituksen tavoitteena on ollut ja on yhä estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Olemme samanaikaisesti pyrkineet turvaamaan ihmisten toimeentuloa, yritysten selviämistä ja työpaikkojen säilymistä.
Olemme pärjänneet monella mittarilla, kuten tautimäärät, kuolleisuus, sairastavuus, terveydenhuollon häiriintymättömyys ja talouden kehitys. Suomen perustuslaki velvoittaa julkista valtaa suojelemaan kansalaisten terveyttä ja elämää. On jouduttu jatkuvasti arvioimaan ihmisten perusoikeuksien keskinäistä suhdetta. Näitä on vaikea laittaa yksiselitteiseen järjestykseen.
Kun rajoitamme ihmisten perusoikeuksia tai elinkeinovapautta, on lainsäädäntöprosessi hyvin herkkää.
Olisiko rajoituksia voinut tehdä vielä tehokkaammin, ehkä niin, mutta Suomi on selvinnyt yhtenä parhaista maista koronakriisistä tähän mennessä. Asian arvioinnille on tietysti tilaa, mutta tärkeintä on turvata Suomen tie ulos terveydellisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta kriisistä. Olemme hallituksessa päivittäneet strategiaamme ollaksemme valmiimpia myös virusmuunnoksen mahdolliseen leviämiseen, mikä näyttää nyt valitettavan todennäköiseltä.
Koronasta huolimatta olemme siis hallituksessa vieneet eteenpäin useita isoja uudistuksia ja lakihankkeita. Heti hallituskauden alussa purimme epäoikeudenmukaisen aktiivimallin, korotimme pienimpiä eläkkeitä sekä työttömyysturvaa, sairas- ja vanhempainpäivärahaa, kuntoutustukea, lapsilisien yksinhuoltajakorotusta sekä elatustukea. Säädimme lakiin 0,7 hoitajamitoituksesta, helpotimme kotihoidon työntekijöiden pysäköimistä ja päätimme maksuttoman toiseen asteen koulutuksesta. Mittava perhevapaauudistus on lähetetty lausuntokierrokselle, oppivelvollisuutta on pidennetty, sote –uudistus on eduskunnan käsittelyssä ja suitsimme sähkön siirtohintoja, vain muutamia mainitakseni.
Kunnissa ei päätetä samoista asioista kuin Suomen hallituksessa tai eduskunnassa. Kunnissa ei päätetä Suomen pakolaispolitiikasta tai EU-tukipaketeista. Vaalista toiseen kuntavaalien äänestysprosentti on alhainen, vaikka nimenomaan kuntien valtuustot päättävät asioista, joilla on suuri merkitys kuntalaisten arkeen. Toivon, että moni lähtisi ehdolle kuntavaaleihin ja innostuisi kehittämään entistä parempaa kotikuntaa. Yhdessä.
Samalla kannustan kaikkia kuntalaisia käyttämään äänioikeuttaan tärkeissä kuntavaaleissa.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali- ja terveysministeri
Riihimäki
Miten sinä haluaisit kehittää omaa kuntaasi?
Sinulla on juuri nyt mahdollisuus päästä vaikuttamaan moniin sinua ja perhettäsi koskeviin asioihin. Kuntavaaleissa huhtikuun 18. päivänä valitaan jälleen seuraavaksi neljäksi vuodeksi ne henkilöt, jotka näihin asioihin vaikuttavat.
Joko olet nähnyt tämän videon, jolla kuusi kuntavaikuttajaa ympäri Suomen kertoo vasemmistoliiton poliittisista saavutuksista? Kuten video osoittaa, puolueilla todella on väliä. Me teemme töitä oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta, jossa aivan jokaisella on hyvä elää.
Ei suinkaan ole samantekevää ketkä päätöksiä tekevät. On erityisen tärkeää, että päätöksiä tekee joukko, joka edustaa kuntalaisia kokonaisvaltaisesti. Siksi päättämään pitää saada mukaan nuoria, vanhuksia, työttömiä, työläisiä, vammaisia, maahanmuuttajia, yrittäjiä, kaikenlaisia tavallisia ihmisiä. Ainoa pääsyvaatimus voisi olla halu vaikuttaa kotikunnan asioihin. Halu löytää vastauksia kysymykseen: Miten elämä kunnassa soljuu kohti tulevaisuutta?
Kysy kuntavaaliehdokkuudesta? Lähetä ideoita ja parannusehdotuksia kuntatyöhön. Soita 040 5454 958 tai lähetä sähköpostia marianna [dot] rautiainen [at] outlook [dot] com. Asetu ehdokkaaksi.
Osaston syyskokous sunnuntaina 21.10. valitsi keskeiset luottamushenkilöt, vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle 2019.
Puheenjohtaja Marianna Rautiainen
Varapuheenjohtaja Joanna Marjanen
Johtokunta
Reijo Asell
Leena Haukka-Aho
Joanna Marjanen
Mirja Tuomi,
Vilho Tuomi
Jukka Zetterman